Essee: Luonto mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä

Kirjoitin eräisiin opintoihini liittyen lyhyen esseen luonnosta mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä, ja ajattelin julkaista tekstin myös täällä blogin puolella. Aihe on tärkeä paitsi yksilöllisellä, myös yhteiskunnallisella tasolla, eikä luonnon hyvinvointivaikutuksista voi mielestäni puhua liikaa.

Johdanto

Mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat aikamme ongelma. Erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveysongelmat ovat olleet kasvussa jo useamman vuoden ajan. Suuri osa ihmisistä kokee jonkin asteisia mielenterveyden häiriöitä elämänsä aikana. Siksi on tärkeää pohtia keinoja niiden ennaltaehkäisyyn ja lievittämiseen.  Käsittelen tässä esseessä sitä, miten luonto voi toimia mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Aloitan määrittelemällä, mitä mielenterveydellä tarkoitetaan ja kerron lyhyesti, millainen merkitys sillä on yksilöllisellä ja yhteiskunnallisella tasolla. Tarkastelen tämän jälkeen luonnon hyvinvointivaikutuksia ja arvioin luonnon ja luontolähtöisen toiminnan soveltuvuutta mielenterveyden edistämisessä.

Mielenterveydellä tarkoitetaan sellaista mentaalisen hyvinvoinnin tilaa, joka mahdollistaa ihmiselle elämän normaaleista stressitekijöistä selviämisen, omien kykyjen tunnistamisen sekä hyvän työ- ja oppimiskyvyn. Hyvään mielenterveyteen kuuluu myös, että yksilö osallistuu häntä ympäröivän yhteisön toimintaan, on vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja pystyy nauttimaan elämästään. (WHO 2025a.) Mielenterveyteen vaikuttavat erilaiset sosioekonomiset, biologiset ja ympäristöön liittyvät tekijät (WHO 2025b). Mielenterveys on olennainen osa terveyttä ja vaikuttaa keskeisesti elämänlaatuun. Siksi onkin tärkeää tunnistaa sekä mielenterveyttä heikentävät että sitä vahvistavat tekijät.

Mielenterveyden häiriöt ja niiden yksilölliset ja yhteiskunnalliset seuraukset

Kuten yllä todettiin, mielen ollessa terve ihminen kykenee osallistumaan työelämään ja olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Mielenterveyden häiriöiden määrää ja laatua voidaankin tarkastella sen kautta, miten paljon ne aiheuttavat poissaoloja työelämästä. Kelan sairausvakuutustilastoista ilmenee, että mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt muodostavat suurimman sairauspääryhmän, jonka vuoksi sairaspäivärahakausia on vuonna 2023 alkanut (Kela 2024, s. 12). Yleisimpiä sairauspoissaoloja aiheuttavia mielenterveyden häiriöitä ovat masennus ja ahdistuneisuushäiriöt (Blomberg & Perhoniemi 2025).

Masennus eli depressio on oireyhtymä, jonka oireisiin kuuluvat muun muassa masentunut mieliala, unihäiriöt, keskittymisvaikeudet ja itsetuhoinen käyttäytyminen (Duodecim 2025). Ahdistuneisuushäiriöt taas ovat psykiatrisia häiriöitä, joille on ominaista voimakas uhan tai ahdistuneisuuden tunne. Ahdistuneisuushäiriöihin kuuluvat esimerkiksi paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Ahdistuneisuushäiriöt heikentävät toimintakykyä ja elämänlaatua, ja niihin voi liittyä välttelykäyttäytymistä, kuten erilaisten paikkojen tai ihmisten välttelyä. (Duodecim 2024.)

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi alkaneet sairauspäivärahakaudet ovat olleet kasvussa jo useamman vuoden ajan: kun vuonna 2013 tällaisten häiriöiden vuoksi alkaneita sairauspäivärahakausia oli 49 984, vuonna 2023 niitä oli jo 91 982 (Kela 2024, s. 32).

Masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden oirekuvauksista voi päätellä, että tällaiset mielenterveyshaasteet aiheuttavat suurta inhimillistä kärsimystä. Yksilöllisten haittojen lisäksi mielenterveyden häiriöt tulevat myös yhteiskunnallisella tasolla kalliiksi; esimerkiksi vuonna 2023 sairauspoissaolojen vuoksi menetettyjä henkilötyövuosia laskettiin olevan yli 20 000, ja mielenterveyden häiriöihin perustuvien sairauspäivärahojen etuuskustannukset olivat noin 300 miljoonaa euroa (Blomberg & Perhoniemi 2025). Mielenterveyden edistämiseen on siis syytä kiinnittää huomiota sekä yksilöllisen että yhteiskunnallisen hyvinvoinnin vuoksi.

Luonnon hyvinvointivaikutukset

Mielenterveyden häiriöiden yleisimpiä hoitomuotoja ovat vaikuttaviksi todetut terapiamuodot sekä lääkehoito (Duodecim 2025). Myös luontoaltistuksen mielenterveyttä edistävistä vaikutuksista on enenevissä määrin todisteita. Viheralueiden läheisyyden on todettu liittyvän matalampiin stressitasoihin ja masennus- ja ahdistusoireiden vähenemiseen (Pearson & Craig 2014, s. 1). Mitä lähempänä luontoympäristöä on, sitä matalampi on sinne lähtemisen kynnys ja tätä kautta todennäköisyys luonnon hyvinvointivaikutuksille altistumiselle kasvaa. Luonnonläheisyys myös lisää liikkumista (Leppänen & Pajunen 2017, s. 24). Tämä on tärkeää mielenterveyden näkökulmasta, sillä ahdistus- ja masennusoireet voivat lievittyä liikunnan avulla (Duodecim 2024). Lähiluonto myös tasa-arvoistaa terveyttä, ja suhteellisesti eniten luonnosta hyötyvätkin heikoimmassa asemassa olevat ihmiset (Leppänen & Pajunen 2017, s. 24).

David G. Pearson ja Tony Craig kirjoittavat luontoympäristöjen mielenterveyshyötyjä käsittelevässä artikkelissaan siitä, että hyvinvointivaikutukset näyttävät liittyvän luonnon restoratiivisuuteen eli palauttavaan vaikutukseen. Luontoympäristö tarjoaa lepoa kuormittuneelle keskittymiskyvylle vieden huomion miellyttäviä tunteita herättäviin luontoärsykkeisiin. Toinen luontoympäristön hyvinvointivaikutuksiin liittyvä tekijä on kokemus poissaolosta, being away. Tällä tarkoitetaan kokemusta siitä, että pääsee pakoon arjen stressiä ja vaatimuksia. Palautumista edistää myös luontoympäristössä koettu tilan ja avaruuden tuntu. (Pearson & Craig 2014, 1.)

Luonnon hyvinvointivaikutuksista kirjoittavat myös biologi ja kasvitieteilijä (FT) Adela Pajunen sekä maantieteilijä ja toimittaja (FM) Marko Leppänen. Luonnossa oleskelun on todettu rauhoittavan ja rentouttavan. Tämä tapahtuu ”stressihormoni” kortisolin määrän laskun ja parasympaattisen hermoston aktivoitumisen myötä.  Metsässä tai puistossa käymisen jälkeen stressiä on koettu vähemmän. Stressin lievittyminen on merkittävää, sillä pitkittynyt stressi kiihdyttää solujen vanhenemista, alentaa elinikää, heikentää immuniteettia ja lisää useiden kroonisten sairauksien sekä mielenterveysongelmien riskiä. (Pajunen & Leppänen 2017, s. 23.)

Jo lyhytkin luontokävely lisää myönteisiä tuntemuksia ja vähentää ärtyisyyttä, masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta. Parasympaattisen hermoston aktivoituminen alkaa 15–20 luonnossa vietetyn minuutin jälkeen. Kognitiiviset toiminnot, kuten muisti ja keskittyminen, paranevat noin 45 minuutissa. Pitkäkestoisten, usean päivän pituisten luontoretkien on havaittu lievittävän masennusoireita. Luonnolle on kuitenkin altistuttava säännöllisesti, jotta terveyshyödyt olisivat pitkäkestoisia. (Leppänen & Pajunen 2017, s. 23, 25.)

Osa luonnon hyvinvointivaikutuksista toteutuu ilman, että tarvitsee edes siirtyä luontoon; esimerkiksi keskittymiskyvyn elpymistä on havaittu jo pelkästään luontokuvia tai videoita katsellessa (Pearson & Graig 2014). Luonnon hyvinvointivaikutuksilla on myös sosiaalinen puoli: ohjattuja luontokävelyitä tutkittaessa havaittiin, että ryhmässä tehdyt luontokävelyt voivat vähentää yksinäisyyttä ja lisätä yhteenkuuluvuutta muiden ihmisten kanssa. Lisäksi luonnossa käyminen voi tuoda elämään merkityksellisyyttä siten, että luontoyhteyden vahvistumisen kautta voi kokea tarvetta puolustaa ja suojella luontoa. (Kolster & al. 2023.)

Johtopäätökset

Mielenterveyden häiriöt näyttävät lisääntyneen tasaiseen tahtiin, kun niitä tarkastellaan mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä johtuvien sairauspoissaolomäärien kautta. Yleisimpiä poissaoloja aiheuttavia mielenterveyshäiriöitä ovat masennus ja erilaiset ahdistuneisuushäiriöt. Vaikka pääasiallisena hoitomuotona käytetään vaikuttaviksi todettuja terapiamuotoja ja lääkehoitoa, myös luontolähtöiset menetelmät vaikuttaisivat soveltuvan mielenterveyden häiriöihin liittyvien oireiden lievittämiseen. Luonnolla on lukuisia fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin positiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Yhdessä muiden kanssa tehtävillä luontokävelyillä on myös yksinäisyyttä lievittävä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta lisäävä vaikutus. Luonnon hyvinvointivaikutukset eivät vaadi pitkää luontovierailua, vaan vaikutuksista pääsee nauttimaan jo alle tunnin luontovierailun aikana. Tieto luonnon hyvinvointivaikutusten nopeasta käynnistymisestä voi madaltaa kynnystä luontolähtöisten hyvinvointi-interventioiden toteuttamiseen. Luontohyvinvointivaikutusten mahdollistuminen pelkästään kuvia ja videoita katselemalla on hyödyllinen tieto esimerkiksi liikuntarajoitteisten tai ikääntyneiden kanssa työskenteleville. Mielenterveysongelmien lisääntyminen on ajankohtainen ongelma, johon luontolähtöiset menetelmät voivat tarjota lievityskeinoja.

---

Metsäjoogatunnit Viikissä syyskausi 2025

Luonnon hyvinvointivaikutuksista ja levollisesta liikkeestä pääsee nauttimaan Viikissä kerran kuukaudessa järjestettävillä metsäjoogatunneilla. Metsäjooga on rauhallinen ja lempeä harjoitus, jonka aikana syvennät yhteyttä itseesi ja ympäröivään luontoon. Harjoituksessa yhdistyvät erilaiset jooga-asanat ja metsäkylpy-menetelmä, jossa tehdään tietoisen läsnäolon harjoituksia luonnossa.

Tuntien ajankohdat:

🌲 Su 31.8. klo 13.00-14.30

🌲 Su 28.9. klo 13.00-14.30

🌲 Su 26.10. klo 13.00-14.30

🌲 Su 30.11. klo 13.00-14.30

🌲 Su 14.12. klo 13.00-14.30

Tervetuloa joogaamaan ja nauttimaan luonnosta!

LÄHTEET:

Blomberg, J. & Perhoniemi, R. 2025. Mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen kasvu jatkuu – kehityksen taustalla useita yhtä aikaa vaikuttavia tekijöitä. Artikkeli verkkosivustolla. Kela Tietotarjotin. https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/1014063/mielenterveyden-hairioista-johtuvien-sairauspoissaolojen-kasvu-jatkuu-kehityksen-taustalla-useita-yhta-aikaa-vaikuttavia-tekijoita?q=%22Sairauspoissaolojen%20kasvu%20jatkuu%20%E2%80%93%20mielenterveyden%20h%C3%A4iri%C3%B6t%20yh%C3%A4%20suurempana%20huolenaiheena%22

Duodecim 2024. Ahdistuneisuushäiriöt. Käypä hoito -suositus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Julkaistu 25.9.2024. https://www.kaypahoito.fi/hoi50119

Duodecim 2025. Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Julkaistu 28.2.2025. https://www.kaypahoito.fi/hoi50023

Kela 2024. Kelan sairausvakuutustilasto. Pdf-tiedosto. Suomen virallinen tilasto. Sosiaaliturva 2024. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/519d7844-1e79-4cb1-a7b4-4fd51c6006d7/content

Kolster, A., Heikkinen, M., Pajunen, A., Mickos, A., Wennmann, H. & Partonen, T. 2023. Targeted health promotion with guided nature walks or group exercise: a controlled trial in primary care. https://www.frontiersin.org/journals/public-health/articles/10.3389/fpubh.2023.1208858/full

Pearson, D. & Graig, T. 2014. The great outdoors? Exploring the mental health benefits of natural environments. https://www.frontiersin.org/journals/psychology/articles/10.3389/fpsyg.2014.01178/full?source

WHO 2025a. Mental health. Artikkeli verkkosivustolla. https://www.who.int/health-topics/mental-health#tab=tab_1

WHO 2025b. Health and wellbeing. Artikkeli verkkosivustolla. https://www.who.int/data/gho/data/major-themes/health-and-well-being