Tein eilen someen postauksen, jossa oli pohdintakysymyksiä, joiden kautta pystyi reflektoimaan sitä, mikä itselle on elämässä tärkeää ja mitä ajattelee eri asioista. Kun on kirkastanut sitä, mitä asioista ajattelee ja tuntee, on helpompi kohdentaa omaa tekemistä oikeaan suuntaan. Olen nyt uuden vuoden vaihduttua tehnyt itsekin paljon omaan elämään liittyvää pohdintaa ja kirjoittamista, ja ajattelin kertoa siitä.
Terapeutin ja ihmistyötä tekevän on hyvä tutkiskella myös omia kokemuksiaan ja elämäänsä
Kuten postauksessa kirjoitin, arvotyöskentely on yksi keskeisimmistä asioista kognitiivisessa lyhytterapiassa. Kognitiiviseen terapiaan kuuluu paljon erilaisia tehtäviä ja lomakkeita, joiden kautta asiakkaan kanssa yhdessä reflektoidaan, seurataan ja selvitetään muun muassa asiakkaan ajatuksia, tunteita, kehollisia reaktioita ja käyttäytymistä.
Lyhytterapian opiskeluun kuului se, että myös itse tekee tehtävät, joita asiakkaiden kanssa myöhemmin tulee käyttämään. Tämä paitsi helpottaa tehtävän ohjeistamista asiakkaalle, myös antaa tunteen siitä, millaisia asioita tehtävät saattavat nostaa pintaan. Tehtävien kautta pystyy myös käsittelemään omia mahdollisia kipukohtia.
Lyhytterapiapintoihin kuului työnohjaus, jossa pystyi keskustelemaan asiakastyöstä ja siitä, millaisia tunteita ja ajatuksia asiakastyö tai koulutukseen kuuluvat tehtävät itsessä herättävät. Myös opiskellessani musiikkiterapiaa, meille opiskelijoille järjestettiin musiikkiterapeutin ohjaamat säännölliset terapiatapaamiset. Terapeutin roolissa on hyvä olla itse työstänyt omaa historiaansa, ajatuksiaan, tunteitaan ja elämänsä suuntaa. Valmiiksihan ei tässä yhden elämän aikana tulla, mutta muita auttaakseen on hyvä olla tietoinen esimerkiksi siitä, millaiset teemat herättävät itsessä vaikeita tunteita tai millaisista asioista on omia, ehkä traumaattisiakin kokemuksia.
Jumiutuneiden tunteiden ja ajatusten selvittelyä
Okei, nyt lähti vähän sivuraiteille, sillä piti kirjoittaa arvotyöskentelystä ja elämän suunnan selkeyttämisestä. Itsellä on nimittäin jo joitain viikkoja ollut hieman tahmainen ja epäselvä olo. Mahdollisia tulevaisuuden suuntia ja suunnitelmia on niin monta, että tuntuu että oma fokus ja energia on pirstaloitunut liian moneen paikkaan, enkä ole ollut varma, mihin täysin keskittyä. Tämä liittyy arvoihin siten, etten halua elää liian stressaavaa ja kiireistä elämää, siltä osin kun siihen itse pystyn vaikuttamaan. Tästä syystä on tehtävä valintoja ja hyväksyttävä se, että yhden päivän, viikon tai kuukauden aikana ehtii tehdä vain tietyn verran asioita, mikäli haluaa myös palautua.
Epämääräistä olotilaa purkaakseni lähdin kirjoittamaan ja tekemään arvotyöskentelyä tulevaisuuden kautta:
miltä oikeastaan haluan että tulevaisuuteni näyttää, vuoden tai kahden kuluttua? Entä viiden vuoden kuluttua?
millaisista asioista oikeasti olen kiinnostunut?
Tämä on mielestäni tärkeä kysymys, johon kannattaa palata aika ajoin. Välillä ajaudumme tekemään tiettyjä asioita tai ylläpitämään tarinaa itsestämme tietynlaisena ihmisenä, vaikka mielipiteet tai kiinnostuksen kohteet olisivat vuosien aikana muuttuneet.
Mikä on realistista?
Ainahan ei tarvitse pohtia realismin kautta, mutta itse kaipasin selkeyttä lähinnä siihen, millaisia asioita ehdin tehdä milläkin aikajänteellä, siksi tämä kysymys oli paikallaan.
Itse pohdin näitä asioita tietyn teeman ja valinnanpaikan näkökulmasta, mutta kysymykset voi esittää itselleen ihan yleiselläkin tasolla, kun haluaa tehdä kokonaisvaltaisen katsauksen omaan elämään.
Mielikuvamatka tulevaisuuteen
Pohdintaan voi lisätä mielikuvaharjoituksen ja sulkea silmät, jossa kuvittelee elämäänsä muutaman vuoden päästä. Mitä silloin tekee, missä ja kenen kanssa? Joskus tunnetason toiveisiin on helpompi päästä kiinni kun sulkee silmät, hengittää syvään ja antaa mielikuvituksen viedä.
Tein näin itsekin. Tämän jälkeen kirjoitin ja tarkensin mielikuvittelemaani elämäntilannetta. Selviteltyäni tulevaisuuden näkymiä, siirsin huomion lähiviikkoihin ja kuukausiin ja pohdin, millaisia toimenpiteitä mahdolliset tulevaisuuden haaveeni vaativat nykyhetkessä ja lähiaikoina. Pohdin myös, mitä voin tehdä tällä hetkellä tulevaisuuden minäni hyväksi, mistä hän olisi kiitollinen. Kirjoitin vielä ylös, mihin haluan keskittyä eli mikä on tällä hetkellä tärkeintä, ja mikä saa jäädä pois tai odottamaan toteutumistaan tulevaisuuteen. Konkreettisten askelmerkkien suunnittelu (ja toteuttaminen!) on tärkeä osa prosessia.
Tiedättekö sen tunteen kun on hieman ahdistunut ja jotenkin tukkoinen olo, tunnetasolla? Tämän mielikuvittelun ja kirjoittamisen myötä olo on huomattavasti kevyempi, hengitys kulkee vapaammin ja tuntuu kuin jokin taakka olisi nostettu pois harteilta. Lämmin suositus!
Hyvää, lempeää ja omien arvojen mukaista viikonloppua juuri Sinulle!
Terkuin Milja
Kaipaatko tukea oman elämäsi suunnan selkeyttämiseen, valintatilanteen pohtimiseen? Haluatko käsitellä itselle tärkeitä teemoja luovien menetelmien, kuten kirjoittamisen, musiikin tai maalaamisen kautta?
Varaa aika kognitiiviseen lyhytterapiaan:
Tapaamiset etänä. Mahdollisuus livetapaamisiin Helsingissä luontoalueilla. Tällöin terapiaan voidaan yhdistää luontolähtöisiä menetelmiä. Tutustu myös metsäterapiaan, mikäli luontoyhteyden vahvistaminen ja lumoavat luontokokemukset kiinnostavat.
Varaa aika ostamalla terapiapaketti kaupasta tai laittamalla sähköpostia Miljalle / harjuwellness@gmail.com
Comments